Search
  • Toive Design

Hirsi rakennusmateriaalina



Unelmissa oma koti kokoaa ajatuksiani uuden oman kodin suunnittelusta ja tällä kertaa puhutaan hirrestä rakennusmateriaalina ja miksi valitsisin sen. Hirsirakentamisessa on monia hyviä puolia, mutta siinä on myös lainalaisuuksia jotka tulee huomioida suunnittelussa.


Hirsirakentamisessa tulee muistaa rakenteen painuminen joka kuuluu hirren erityispiirteisiin. Sisäseinät painuvat hieman ulkoseiniä enemmän kosteuspitoisuuden vuoksi ja pyöröhirsi painuu enemmän kuin lamellihirsi. Lamellihirsi onkin vakituisen kaupunkirakentamisen suosituin malli ja se mahdollistaa monia nurkkavaihtoehtoja joista lempparini ovat kalanpyrstö ja city. City nurkkamalli on kehitetty mahdollistamaan hirsirakentaminen useimmille kaava-alueille, sillä se ei paljoakaan eroa puutalon ulkonäöstä.


Hirrelle ominaista on myös halkeilu. Puun luonnolliset ominaisuudet tulevat esiin erityisesti kuivumisen myötä. Massiivipuiset hirret halkeilevat huomattavasti lamellihirttä enemmän. Lamellihirressä tiheä sydänpuu on ulkopinnoilla massiivihirrestä poiketen. Halkeilun vaikutus on useimmiten ulkonäöllinen ja sitä voidaankin ohjailla hirteen tehtävillä urilla.


Hirsirakenne on erittäin paloturvallinen vaikka se saattaakin vaikuttaa nurinkuriselta. Hirsi palaa hiiltymällä ja puun pintaan syntyvä hiili alkaa suojata puuta palamiselta.



Hirsitalon erityisenä etuna pidetään ilmanlaatua ja puun kosteustasapainon pitävyyttä. Kun sisäilma on kosteaa, puu sitoo kosteutta itseensä. Vastaavasti taas kun sisäilma on kuivaa, se vapauttaa keräämäänsä kosteutta huonetilaan. Toisinsanoen hirsi pitää huoneen kosteustasapainon kurissa. Samalla tavalla hirsi toimii lämmön kanssa. Kesäkuumalla se kerää lämpöä ja pitää sisätilat viileänä. Kun ulkolämpötila lähtee laskuun alkaa hirsi luovuttaa lämpöä asuntoon.


Hirttä pidetään hyvin allergiaystävällisenä rakennusmateriaalina sillä sen pinta on antibakteerinen. Pidän erityisesti näistä ominaisuuksista hirressä. Itse olen melko herkkä huoneilman kosteuden vaihteluille ja tälläkin hetkellä kodissamme puhaltaa kostuttaja.



Mikäli olosuhteet pidetään hirrelle otollisina, rakennus on todella pitkäikäinen. Olosuhteisiin voi vaikuttaa oikealla rakennustekniikalla joista mainitsemisen arvoinen on maasta nousevan kosteuden pääsyn estäminen seinärakenteisiin. Seinät tulisi suojata myös sateelta ja valumavesiltä, eli rännit kuntoon.

Seinäpintoja voi käsitellä kestävämmän pinnan saamiseksi esimerkiksi läpikuultavilla tai peittävillä puusuojilla. Toinen suojaustapa on verhoilulaudoituksen laittaminen hirren päälle, mutta sitä en henkilökohtaisesti ymmärrä. Minun toiveeni olisi saada harmaanvirheä läpikuultava pinta ulkoseiniin tummien yksityiskohtien ja katon kanssa.


Hirren ääneneristävyydestä en osaa olla yhtä mieltä. Äänen kulkeutumiseen vaikuttaa tietenkin hirren paksuus, mutta myös sen liitosten ja aukotusten tiivistykset. Vanhempieni mökillä olen huomannut kuinka hienosti hirsi pitää ulkona kulkevien autojen äänen loitolla, mutta talon sisällä oleva ääni kulkee hirsiä pitkin huoneesta toiseen melko hyvin. Olemme monesti siskoni kanssa jutelleet aivan normaalilla äänellä vuoteesta toiseen vaikka olemme eri huoneissa. Kyseiset huoneet erottaa levytetty/paneloitu kevytväliseinä, mutta ääni kulkeutuu huoneesta toiseen ulkoseinän hirttä pitkin.

Itse lähtisin kodissamme suunnittelemaan hirsirakenteisia väliseiniä jotka suositellaan tekemään kaksinkertaisena rakenteena joiden väli eristetään. Tällä tavalla uskon ääneneristävyyden olevan parempi.



Ekologisuus on korkealla tasolla hirsirakentamisessa kun ei käytetä muoveja tms. keinomateriaaleja. Hirsi on uusiutuva luonnonvara ja sen valmistus kuluttaa muihin rakennusmateriaaleihin nähden vähiten fossiilista polttoainetta. Hirsi toimii myös hyvänä hiilinieluna ja valmiin rakennuksen sitova hiilidioksidimäärä on moninkertainen sen rakentamisen aikaisiin päästöihin nähden.


Hirsirakentamisen hyötynä on myös nopeus kun seinäpintoja ei tarvitse verhoilla, levyttää ja tasoittaa jolloin säästytään erilaisilta työvaiheilta. Halutessa seinäpintoja voi kuitenkin lakata tai vahata oman värimaailman mukaan. Meidän talossa hirsipinnat käsiteltäisiin valkeammiksi, mutta ei valkoisiksi.



Hirsitalo on keskimäärin hieman elementtipuutaloa kalliimpi. Hintaa tarkistellessa on kuitenkin hyvä huomioida hirren kestävyys ja ominaisuudet jotka ovat omassa luokassaan. Messuja kierrellessäni olen kysynyt noin 100 m2 kokoiselle muodoltaan yksinkertaisen yksikerroksisen rakennukselle hintoja ja haarukka on ollut 1700 - 2400 €/m2. Hintavaihtelu on suurta, mutta siihen vaikuttaa eniten toimittaja ja toimitussisältö.


Olen tutkinut hirsitalotoimittajia paljon ja messujen asiantuntemuksen, asuntopohjien sekä "sisusta vapaasti" mahdollisuuden perusteella olen tällä hetkellä Honka-hirsitalojen kannattaja. Hongan lisäksi olen pitänyt Kontion pohjista, Ecosten yleisilmeestä ja Kiirunan sääsuojatusta tehdasvalmistuksesta. Yllätyksenä Myyrmäen messuilla tuli tieto Jukka-talojen hirsimallistosta.



Hirren viimevuosien suosion kasvun takana on osittain varmaankin paljon kuullut ongelmat rakennusten sisäilmassa ja kosteudenhallinnassa.


Mielestäni Kaisan kommentti simoda.fi sivustonsa hirsirakentamisen yhteydessä kiteyttää asian hyvin.

"Tontillamme aiemmin seisonut hirsitalo vanhus oli varmasti meidän suurin inspiraatiomme ryhtyä rakentamaan hirsitaloa. Muistan, kun astuin ensimmäisen kerran taloon sisään. Ensimmäinen ajatus oli, että miten on mahdollista, että lähes satavuotta vanha talo, joka on viimeiset 20 vuotta seisonut tyhjänä sateessa ja tuulessa, on edelleen lähes täysin terve? Ei haise tunkkaiselta, ei homeelta. Se jo itsessään vakuutti meidät siitä, että hirsitalon rakentaminen todella olisi onnistunut pitkänajan sijoitus."


Kaikki yllämainitut syyt ovat ajaneet meidät suunnittelemaan, haaveilemaan ja toivottavasti jonakin päivänä myös toteuttamaan unelmiemme oman kodin hirrestä.

Hienoa jos julkaisu herättää muillekin oman kodin suunnittelijoille ajatuksia rakennusmateriaalin valinnasta ja siitä mitä kaikkea rahan lisäksi valinnassa kannattaa miettiä.


Sarjan seuraavassa julkaisussa pohditaan valitakko avaimet käteen vai tehdäkö töitä itse ja kuinka paljon? Ensikertaan!



Julkaisun pohjaksi on käytetty tietoja seuraavilta sivustoilta:

puuinfo.fi / honka.fi / asuterveesti.fi / omakotilehdet.fi / kontio.fi / simoda.fi

Julkaisun asuntokuvat ovat honka.fi sivustolta.


263 views0 comments

Recent Posts

See All